C2 SmartLight Oy toteutti laajan tutkimuksen yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, jossa kartoitettiin yli 500 ihmisen kokemuksia ja tarpeita ulkovalaistuksesta. Tutkimus antoi monipuolisen kuvan siitä, miten valaistus vaikuttaa ihmisten arkeen ja mitä he siltä odottavat. Vastauksissa korostuivat erityisesti turvallisuuden, mukavuuden ja ekologisuuden merkitys, mutta myös valaistuksen puutteet nousivat selkeästi esiin.
Turvallisuus keskiössä
Monet vastaajat nostivat esiin suojateiden ja kevyen liikenteen väylien valaistuksen parantamisen tarpeen. Pimeällä ja huonolla säällä näkyvyyden puute voi aiheuttaa vaaratilanteita, erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kohdalla. Parempi valaistus helpottaisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden havaitsemista ja ehkäisisi onnettomuuksia.
Syrjäisemmät alueet, kuten alikulkutunnelit ja puistot, koettiin usein turvattomiksi. Näiden alueiden parempi valaistus ei vain lisää turvallisuuden tunnetta, vaan rohkaisee ihmisiä liikkumaan ulkona myös pimeällä. Valaistuksella nähtiin olevan merkitystä myös rikollisuuden ehkäisemisessä.
Valaistuksen mukavuus ja käytettävyys
Valaistuksen laatu oli monille vastaajille tärkeä mukavuustekijä. Esimerkiksi liian kirkkaat tai häikäisevät valot koettiin epämiellyttäviksi, kun taas säädettävä valaistus parantaa käyttäjäkokemusta. Erityisesti valaistuksen mukautuminen käyttäjän liikkeisiin esimerkiksi lenkkipoluilla nähtiin arvokkaana ominaisuutena.
Ekologisuus ja kestävä kehitys
Ekologiset ratkaisut herättivät vastaajien kiinnostusta. Tarpeenmukaisesti aktivoituvat valot, jotka sammuvat automaattisesti käytön jälkeen, vähentävät energian kulutusta ja valosaastetta. Tämä on tärkeää sekä ympäristön että taloudellisten säästöjen kannalta. Led-valaistus nähtiin kestävänä ja energiatehokkaana vaihtoehtona.
Ikäryhmien tarpeet valaistukselle
18–25-vuotiaat: Vastaajat kokivat valaistuksen erityisen tärkeäksi kevyen liikenteen väylillä, missä he toivoivat lisää turvallisuutta. Valaistuksen puute pimeillä alueilla lisäsi turvattomuuden tunnetta. Tässä ikäryhmässä ekologisuus nousi korostetusti esiin, ja he painottivat ympäristöystävällisiä ratkaisuja, kuten energiatehokkaita led-valoja ja valosaasteen vähentämistä.
26–50-vuotiaat: Tämän ryhmän vastaajat korostivat valaistuksen tarvetta erityisesti liikenteen solmukohdissa, kuten suojateillä ja risteysalueilla. He kokivat, että parempi valaistus tukee sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta.
Yli 50-vuotiaat: Vastaajat toivoivat valaistuksen parantamista etenkin pimeällä ja huonossa säässä. Esteettömyys ja liikkumisen turvallisuus korostuivat heidän tarpeissaan, ja hyvin suunniteltu valaistus nähtiin tärkeänä itsenäisen liikkumisen mahdollistajana.
Erityisryhmien tarpeet
Erityisryhmät, kuten näkörajoitteiset, korostivat valaistuksen merkitystä esteettömän liikkumisen mahdollistajana. Kohdennettu valaistus auttaa hahmottamaan ympäristöä ja lisää liikkumisen varmuutta. Säädettävä valaistus, joka huomioi kontrastit ja kirkkauden tarpeen, tekee reiteistä turvallisempia ja helpommin navigoitavia. Näin valaistus voi tukea erityisryhmien itsenäistä ja turvallista liikkumista.
Tietoisuus älyvalaistuksen mahdollisuuksista on vielä vähäistä
Vaikka älyvalaistuksen hyödyt, kuten energiansäästö ja turvallisuuden parantaminen, ovat merkittäviä, tutkimus osoitti, että monilla vastaajilla tietoisuus näistä mahdollisuuksista on vähäistä. Monelle oli epäselvää, missä älyvalaistusta on käytössä tai miten se voisi käytännössä helpottaa arkea. Tämä korostaa tarvetta tuoda esiin älyvalaistuksen konkreettisia etuja.
Johtopäätökset
Tutkimus antoi arvokasta tietoa siitä, miten valaistusratkaisuilla voidaan parantaa turvallisuutta, mukavuutta ja ekologisuutta eri ikäryhmille. Tulokset osoittavat, että älyvalaistuksella on merkittävä potentiaali tehdä ulkovalaistuksesta entistä paremmin ihmisten tarpeisiin vastaavaa. Valaistusratkaisut voivat samalla tukea kestävää kehitystä ja tehdä ympäristöstä viihtyisämmän kaikille käyttäjille.
Tietoa tutkimuksesta
Marraskuussa 2024 toteutettuun tutkimukseen osallistui yhteensä yli 500 henkilöä, joista 380 haastateltiin yksilöhaastatteluilla joko kasvotusten tai puhelimitse. Loput vastaajat osallistuivat verkkokyselyihin. Otanta kattoi laajasti eri ikäryhmiä, alkaen nuorista aikuisista aina eläkeikäisiin, ja mukana oli myös erityisryhmiä, kuten näkörajoitteisia.
Suomi 
English 