Yhteistyö C2:n ja Helsingin välillä rakentuu kolmikantamalliin, jossa mukana on myös ISS Palvelut. ISS toimii kokonaispalvelutoimittajana, ja C2:n rooli teknisenä toimittajana on ollut Markkasen mukaan ratkaiseva. C2:n teknologiat ohjaavat nyt noin 100 000 valaisinta Helsingissä – ja määrä kasvaa vuosittain tasaisesti, kun vanhan tekniikan valaisimia korvataan ledeillä ja kaupunkiin rakennetaan myös uutta valaistusta. Mukana ovat myös useat kaupungin liikuntapaikat, joissa käytetään C2 SmartPlay -painonappeja valaistuksen ohjaamiseen. Näissä paikoissa käyttäjät voivat aktivoida valon tarvittaessa, mikä lisää käytettävyyttä ja vähentää turhaa energiankulutusta. Miehitetyillä kentillä käytetään lisäksi manuaalisäätimiä, jonka etuna on, että kentänhoitaja voi valita tilanteeseen sopivan valaistustason helposti säätimen kytkintä kääntämällä. Tämä tuo joustavuutta ja säästöä ilman teknistä monimutkaisuutta.

Konkreettisia hyötyjä: miljoonaluokan säästöt ja ympäristötekoja

Valaisinkohtainen ohjaus ja dynaamiset ratkaisut ovat osaltaan mahdollistaneet yli 300 000 euron vuotuiset kumulatiiviset säästöt sähkölaskuissa. Helsinki LED-hankkeen valmistuessa säästöt nousevat yli kahteen miljoonaan euroon. Kyse ei kuitenkaan ole vain taloudesta. Markkasen mukaan älyvalaistus on ollut avaintekijä myös Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoitteiden saavuttamisessa. Hän painottaa, että ”me ei tehdä valaistusta siksi että säästetään – me tehdään sitä, jotta kaupunkitila on ihmisille hyvä. Se, että voidaan samalla säästää näin paljon, kertoo että ollaan oikealla tiellä.”

Säästöjen ohella järjestelmän todellinen arvo syntyy käytettävyydestä ja laadusta. Valaistusta ohjataan tilanteen, paikan ja tarpeen mukaan. Käyttäjäkokemus on noussut keskiöön: esimerkiksi Seurasaaren lepakkoalueilla valaistus säädetään luonnon ehdoilla, kun taas Senaatintorilla huomioidaan arkkitehtuuri, tapahtumat ja kirkon, yliopiston, kaupungin- ja valtionhallinnon erityisvaatimukset. Valoa voidaan ohjata juuri sinne ja juuri silloin, kun sitä tarvitaan – turvallisuutta ja viihtyvyyttä vaarantamatta.

Älykäs ohjaus on ulottunut myös valaistuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi tapahtumasähköissä C2:n järjestelmät mahdollistavat turvallisen sähkönsyötön kaupunkitapahtumille. Markkanen huomauttaa, että Helsingissä tapahtumasähkön tarve kasvaa nopeasti street food -toiminnan, tapahtumien ja muiden ulkona tapahtuvien sähköä tarvitsevien toimintojen yleistyessä.

Yksi varhaisista, mutta edelleen ajankohtaisista innovaatioista on porraslämmityksen ohjaus. ”Ne kuluttaa valtavasti energiaa, ja kun tiedetään, milloin ja missä ne oikeasti tarvitaan, voidaan säästää merkittävästi ilman, että turvallisuus kärsii.” Tällaisten ratkaisujen ansiosta Helsinki on kyennyt reagoimaan nopeasti energiakriiseihin ja pörssisähkön hintavaihteluihin.

Yhdessä kehittäen

Helsingin kanssa toteutetut ratkaisut eivät ole syntyneet valmiina paketteina. Ne on kehitetty yhdessä. Yksi esimerkki on värilämpötilasäädettävä valaistus, jota pilotoitiin ulkovalaistuksessa ensimmäisenä maailmassa Helsingissä jo vuonna 2019. Kyseessä ei ollut pelkkä tekninen innovaatio, vaan askel kohti ihmiskeskeistä kaupunkiympäristöä. Tätä ajatusta vietiin eteenpäin Ala-Malmin puistossa, jossa kaupunkilaiset voivat itse puhelimella vaihtaa valon väriä ja värilämpötilaa – ja vaikuttaa näin suoraan omaan ympäristöönsä.

Myös Kaisantunneli, Senaatintori ja Seurasaaren kehityshankkeet kertovat suunnittelun tinkimättömyydestä ja monialaisesta yhteistyöstä. Kaisantunnelissa valaistuksella on haettu turvallisuutta säätämällä valon määrää pyöräilytunnelin suulla ympäristön valoisuuden mukaan – valoa on riittävästi näkyvyyden varmistamiseksi, mutta ei niin paljon, että se häikäisee tai rikkoo tilan rauhallista tunnelmaa. Senaatintorilla taas yhdistyvät monikerroksinen arki ja juhla: valaistuksen pitää toimia sekä normaalissa iltakäytössä että valtionhallinnon tapahtumissa, turvajärjestelyissä ja juhlallisissa seremonioissa. Myös historiallisen ympäristön arvokkuus ohjaa valon määrää, suuntaa ja sävyä. Nämä eivät Markkasen mukaan ole vain projekteja, vaan osoituksia yhteisestä sitoutumisesta jatkuvaan parantamiseen: ”Tässä ei ole kyse vain Helsingistä tai C2:sta, vaan koko käyttäjäyhteisöstä. Kun joku keksii ratkaisun, siitä hyötyvät kaikki.”

Joustava kumppani myös myrskyssä

Kun komponenttipula uhkasi projektien etenemistä, C2 reagoi nopeasti – suunnitteli uudelleen, testasi ja varmisti toimituskyvyn. Markkanen kiittelee erityisesti C2:n ketteryyttä: ”Isommalla toimijalla ei välttämättä olisi ollut samaa reagointikykyä.” Yhteistyö on ollut jatkuvaa tasapainottelua innovoinnin, käytettävyyden ja kaupungin arvojen välillä – ja juuri siinä C2:n joustavuus on korostunut.

Luottamus syntyy teoista

Myyntipäällikkö Jani Lind on ollut mukana rakentamassa asiakkuutta jo vuosikymmenen. ”Käymme säännöllisesti tiivistä vuoropuhelua asiakkaan kanssa, ja puhumme asioista niiden oikeilla nimillä. Tämä on yhteistyötä, jossa kumppani ei katoa, kun haasteita ilmenee.”

Markkanen summaa kokemuksensa yhteistyöstä näin: ”Me ollaan saatu C2:lta ratkaisuja, joita ei ole ollut aiemmin olemassakaan. Siksi suosittelen heitä edelleen – kympillä.”